Mimmi

Tervehdys kattilan väki!

Haimme Mimmin Kattilasta heinäkuun lopussa. Pari päivää hakemisen jälkeen Mimmi käveli niin sanotusti "seiniä pitkin", toisin sanoen ei uskaltanut tulla aivoimelle alueelle ja oli kyyryssä sohvan takana tai kaapin alla. Ainostaan yöllä uskaltautui liikkumaan, ainakin ruokakupista pääteltynä. Mimmi antoi silittää ja rapsuttaa jos Mimmi itse tuli lähelle. Mimmi tykkää varsinkin jos sitä rapsuttaa korvan takaa, leaun alta tai mahasta. Syliin ei kuitenkaan vieläkään ole uskaltautunut (vaikka mieli taitaisi tehdä).

Päivä päivältä Mimmi on tullut rohkeammaksi ja on utelias kuin mikä. Tämän lisäksi vielä ovela. Jo ensimmäisen viikon aikana Mimmi oli sen verran ovela että meni sohvan alla olevaan laatikkoon missä säilytämme vieraspetivaatteita ja nukkui siellä koko päivän. Me jo luulimme että Mimmi oli kadonnut mutta yhtäkkiä Mimmi kömpii yläkertaan ja näyttää juuri heränneeltä. Ja parvekkeella ollessamme jos ovi on jäänyt raolleen, Mimmi tulee katsomaan mikä kumma paikka se on.

Nykyään Mimmi on kotiutunut jo hyvin uuteen kotiinsa. Edelleen jos tulee vieraita käymään niin Mimmi menee sängyn alle mutta tulee sieltä jossain vaiheessa aina kurkkimaan ketä tuli kylään. Heti kun Mimmi kuulee että tulemme kotiin, se tulee ovelle vastaan, alkaa kehräämään ja kerjää huomiota...eli rapsutusta.
Pari päivää sitten Mimmi tuli niin lujaa rappuset alas että oli tulla kuperkeikoilla pari rappusta.
Parina ensimmäisenä päivänä en ole varma missä Mimmi nukkui mutta nykyään lähes joka yö Mimmi nukkuu meidän kahden välissä. Välillä täytyy kyllä hätyyttää Mimmi pois kun on niin kuuma.

Mutta kuulemisiin Mimmin uusista tempuista.

Terveisin
Anne, Antti ja Mimmi