Pena ja Liisa

Hei kaikki Kattilan asiakkaat ja muut lukijat!

Tämä on jatkoa joku aika sitten lähettämälleni jutulle Penasta ja Liisasta, jotka haimme Kattilasta. Olemme avomieheni kanssa olleet todella onnellisia näistä uusista lapsukaisista, enää emme luopuisi heistä koskaan.

Liisa ja Pena voivat hyvin. Ruoan kanssa saa pelata, kun ruokahalu vaihtelee harva se päivä. Se mikä eilen maistui ei aina maistu toiste.
Ovat oksentaneet karvoja ja kerran jotain ruokaa. Liisalla kasvain kutiaa välillä korvassa, mutta tarkkailemme tilannetta. Raapiminen aiheuttaa vähän rupia korvan/otsan alueella, mutta tilanne ei ole vielä liian vaikea. Aiomme kokeilla ennen pitkää korvatippaa, joka putsaa korvakäytävää ja siten vähentää kutitusta, joka voi aiheutua liasta kasvainkorvassa.

Kisulit kehräävät, leikkivät ja nukkuvat yhdessä - välillä. Välillä sitten taas kumpikin saa huutia toisiltaan. Mutta leikillä. Joskus eksyy kiukku mukaan leikkiin ja tulee pieni huitomisriita, mutta kynsiä ei olla vielä käytetty.

Veimme kerran valjaissa Penaa ulos, joka pissasi hissiin ja ulkona pääsi rimpuilemalla irti valjaista! Se oli kamala hetki. Emme ole enää vieneet ulos sitä. Se juoksi minkä kerkesi karkuun muutaman sata metriä roskakatoksen alle roskisten taa ja huusi sieltä apua. Se oli saanut kissalle tyypillisen paniikkikohtauksen, joka voi iskeä yllättäen ilman ihmiselle tajuttavaa syytä. Mitään ei tapahtunut ulkona, muuta kuin Pena huomasi yhtäkkiä voivansa päästä irti ja alkoi rimpuilemaan. Olimme aivan rauhassa sitä ennen puiden juurella. Luulin ettemme enää näkisi sitä, niin lujaa se meni. Mutta avokkini sai sen taitavasti ja kärsivällisesti pois piilosta. Kotona se pudotti sylistä kovan kakkapökäleen eteisen lattialle...niin paljon se oli pelännyt ulkonaoloa. Ei sovi Penalle ulkoelämä. Vaikka parvekkeelta katselee.

Liisa oli niin lihava ( vain vatsan alueelta pullea, muuten siro ) ettei ylettynyt nuolemaan pyllyään puhtaaksi, joten oli likainen. Puhdas herra Pena alkoi sitten avuliaaksi ja nuoli Liisan pyllyn puhtaaksi, kunnes tämä hoikistui ja pystyi itse taipumaan pesemään. Pena nuolee muutenkin Liisaa välillä selästä, jossa on huonoa karvaa ja jopa nyppii hampailla huonoa karvaa Liisan selästä hampailla. Sitä lähteekin välillä pienin tukoin. Siinä esimerkillinen huolehtiva uros!

Liisa on jalkapallomimmi. Hän on leikkisämpi ja liikkuvaisempi kuin Pena. Liisa juoksee, hyppii ja leikkii. Liisa pelaa rutistetulla paperipallolla jalkkista, harhauttelee avokkianikin ja potkii jaloillaan palloa jopa taaksepäin. Liisa kehrää kuin rukki ja hyrisee kuin kone. Pena on hillitympi. Se ei pysy mukana Liisan leikeissä, mutta on ihana kissa. Komea ja hyvinvoiva. Kiltti.

Eipä muuta tällä kertaa. Kirjoitelkaa kuulumisia kisuistanne. Olisi mukavaa lukea!

T. Marjaana ja Pasi Tampereelta