Elma

Haimme silloisen Siron, nykyisen Elman Kattilasta tammikuun 07 alussa, jolloin se oli juuri parantunut monista pentuajan vaivoistaan. Aluksi uudessa kodissa hieman jännitti, mutta jo hetken päästä tuli kisu sohvan alta puskemaan meitä kehräten. Jo Kattilassa usein käydessämme alkoi se kehrätä ujoudestaan huolimatta. Heti alusta asti hiekkalaatikolla käynti onnistui ja huomasimme heti, että Elmahan on täysin sylikissa! On sitten perheenjäsen tai täysin vieras, niin kaikki sylit käyvät!

Elma on ollut erittäin utelias ja kaikkiin paikkoihin pitäisi päästä. Aluksi lempi rauhoittumispaikka oli saunan lauteet, mutta nykyään Elma kiipeää ”tikapuita” pitkin parvisänkyyn! Lidl’lin juomapulloissa on sellaisia korkkeja, joissa ei ole mitään teräviä reunoja. Ne pitävät lattialla hauskaa ääntä, ja niitä voi kantaa suussa vaikka mihin, lempileluja!

Heti aluksi tutustuimme myös naapurin Unto-kissaan, josta tuli nopeasti Elman poikaystävä. Nykyään riehutaan yhdessä säännöllisesti jommankumman kotona. Myös ulkona käymme, vaikka valjaat oudot ovatkin. Ulkona ne kuitenkin äkkiä unohtuvat. Ulkona on vielä hieman jännää, mutta pikkuhiljaa siihenkin tottuu. Odotamme innolla kevättä ja kesää!

Elmalla on aina ja kaikessa vauhti päällä, mutta aina välillä on levättävä ja käperryttävä lähimpään syliin. Elma kehrää paljon ja juttelee myös. Terkkuja myös Elman veljille, sisko on hyvin onnellinen. Kiitos Kattilan väelle, että saimme näin ihanan ja rakastettavan perheenjäsenen! Toimintanne on todella tärkeää, nähdään pian taas!

Miau! Elma ja Hanna & Jukka